Mongolien valloitus Persiaan ja sen vaikutus islamilaiseen filosofiaan ja tieteeseen 13. vuosisadalla

Vuoden 1258 paikkeilla, kun Eurooppa oli edelleen feudalismia ja ritarien taistelua, Itä-Aasiassa tapahtui merkittävä muutos, joka oli tarkoitettu mullistamaan Persiaa ja koko islamilaista maailmaa. Genghis Khanin pojanpoika Hülegü johti mongoliarmeijansa Persien valloitukseen, tuhoten Bagdadin ja Abbasidien kalifaatin.

Mongolien saapuminen Persiin maaperälle ei ollut pelkästään brutaalinen sotilaallinen kampanja, vaan se oli myös kulttuurillinen ja tieteellinen mullistus. Vaikka mongolit tunnetaan väkivallasta ja tuhoisista sotaretkistä, he olivat myös avoimia uusille ideoille ja tietojen hankkimiselle. He suosivat oppineita ja taiteilijoita ja perustivat lukuisia observatorioita ja kirjastoja koko valtakunnassaan.

Persia oli tuolloin islamilaisen tieteen ja filosofian keskipiste. Bagdadissa oli suuriakin yliopistoja, joissa tutkittiin matematiikkaa, astronomiaa, lääketiedettä ja filosofiaa. Mongolien valloitus katkaisi kuitenkin tämän kukoistuskauden, tuhoten lukemattomia käsikirjoituksia ja oppineita.

Tässä vaiheessa on syytä kysyä: Miksi mongolivalloitus Persiaan oli sekä tuhoisa että inspiroiva? Syyksi voidaan nähdä mongolien omien kulttuurien ja uskontojen vaikutus. He olivat paimentolaisia, joilla ei ollut vahvaa kirjallisuusperinnettä. Kun he kohtaisivat Persiassa vakiintuneen islamilaisen filosofian ja tieteen, he kiinnostuivat siitä syvästi.

Mongolit omaksuivat useita persialaisia tieteellisiä metodeja ja teknologioita, ja he levittivät niitä valtakuntansa eri osiin. Esimerkiksi mongolivalta oli tärkeä tekijä Kiinan ja Euroopan välisen kulttuurivaihdon lisäämisessä, kun he avasivat Silkkitien kauppaa ja tieteellistä yhteistyötä varten.

Tässä on joitakin esimerkkejä mongolivalloituksen vaikutuksista islamilaiseen filosofiaan ja tieteeseen:

Aloitus	Vaikutus
Al-Khwarizmin matematiikka	Hülegü oli kiinnostunut matematiikasta ja kannusti persialaisten matemaatikkojen työtä. Heidän tutkimuksensa aritmetiikan, algebran ja geometrian aloilla levisivät mongolivaltakunnan rajojen ulkopuolelle.
Ibn Sinän tähtitiede	Mongolit rakennuttivat observatorioita Persiiassa ja kutsuivat Ibn Sinän kaltaisia astronomeja kehittämään havaintolaitteita ja malleja taivaan kappaleiden liikkeistä.
Avicennan lääketieteelliset tekstit	Avicenna oli yksi islamilaisen maailman merkittävimmistä lääkäreistä. Hänen teoksensa “Kanoni lääketieteestä” käännettiin useille kielille ja oli merkittävä osa mongolivaltakunnan lääketieteellistä tietoa.

Mongolivalloitus Persiiassa oli tapahtuma, joka muutti islamilaisen maailman karttaa ja intellektuaalista kehitystä. Vaikka valloitus oli brutaalinen, se johti myös uuden tieteen ja kulttuurin syntymiseen, kun mongolit yhdistivät persialaisten oppineiden tietämyksen omaan ainutlaatuiseen kulttuuriinsa.

Mongolien perintö islamilaisessa maailmassa on monimuotoinen ja ristiriitainen. Toisaalta he hävittivät lukemattomia käsikirjoituksia ja oppineita, mutta toisaalta he myös avasivat uusia tieteellisiä ja kulttuurisia yhteyksiä.

Tästä perspektiivistä voidaan nähdä mongolivalloitus Persiiassa ikään kuin paradoksina: tuhoisan tapahtuman sisällä oli siemen uuden kehityksen alulle.